Uutiskirje: Irtisanomislain muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyä

Share |
19.10.2018

Hyvä ystävä!

Hallituksen työllisyyspolitiikka ja esitys irtisanomislain muutoksesta ovat kuumentaneet niin yleistä poliittista keskustelua, työmarkkinatilannetta ja eduskuntaa pitkin syksyä. Valitettavasti asian mittasuhteet ovat menettäneet merkityksensä jo kauan sitten. Mistä on kyse?
 
Sipilän hallituksen keskeisimpiä tavoitteita on työllisyyden parantaminen ja julkisen talouden vahvistaminen. Tässä se on onnistunutkin historiallisen hyvin. Työllisyysaste on lähes tavoitteena olleen 72 prosenttia. Kun viime kaudella yli 100 000 ihmistä joutui työttömäksi, tämän vaalikauden aikana työssäkäyvien määrä on kasvanut yli 115 00 ihmisellä. Lukemattomassa suomalaisessa perheessä on aikaisempaa huomattavasti parempi tilanne, kun isät ja äidit ovat saaneet töitä.
 
Tämä muutos kehityksessä ei ole itsestään selvyys. Maailman talous kasvoi kyllä 2011 – 2015 vuosien aikanakin. Mutta silloin Suomessa ei päästy kiinni kasvuun vaan talous supistui vuosi vuodelta ja työttömiä tuli jatkuvasti lisää. Ennusteet tulevaisuudesta Sipilän hallituksen aloittaessa eivät olleet kummoiset ja moni ekonomisti arvioi, ettei hallitus pääse tavoitteisiinsa. Toisin on käynyt.
 
Keskustajohtoisen hallituksen politiikka on todistetusti toiminut ja nostanut Suomen suosta. Toimia on ollut isoja ja pieniä. Kilpailukykysopimus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa on tuonut arviolta 30 000 – 40 000 uutta työpaikkaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan hallituksen muilla päätöksillä saavutetaan 33 000 -  42 000 työpaikan lisäys. Ratkaisut ovat olleet kipeitä, mutta ovat tuoneet leivän yhä useamman perheen pöytään ja tasapainottaneet julkista taloutta, siis vähentäneet velkaantumista. Se on pidemmällä aikavälillä köyhän paras turva.
 
Vaikka olemme noususuhdanteen huipulla pitkän kasvujakson jäljiltä, on Suomessa edelleen verraten korkea työttömyys ja alhainen työllisyys. Samaan aikaan on auki entistä enemmän avoimia työpaikkoja. Ongelma on rakenteellinen – työ ja tekijänsä eivät kohtaa riittävän hyvin. Helppoja keinoja edelleen työttömänä olevien saamiseksi töihin ei ole. Vaikka työntekijä palkataan tarpeeseen, on rekrytointi aina myös riski työnantajalle.
 
Jokaisen halukkaan saamiseksi töihin ja julkisten palveluiden sekä tulonsiirtojen turvaamiseksi työllistämiskynnystä tulisi madaltaa monin eri keinoin. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä yrityksiä, joissa on isoin potentiaali työpaikkojen luomiseen. Pieni yritys ei kestä niin hyvin virhettä rekrytoinnissa kuin iso yritys ja siksi useimmissa kehittyneissä maissa on tätä riskiä pienennetty mikroyritysten kohdalla.
 
Hallituksen esityksessä tavoitteena on siis helpottaa työllistämistä alentamalla irtisanomiskynnystä henkilöön liittyvien perusteiden osalta pienissä yrityksissä. Nykyisin suurin osa työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Muutos voi vaikuttaa myös yritysten halukkuuteen tarjota pysyviä töitä ja vähentää esimerkiksi vuokratyön ja määräaikaisten sopimusten käyttöä.
 
Jatkossakaan irtisanomisista ei ole tulossa villiä länttä tai mielivaltaa kuten pelottelukampanjoissa on valheellisesti annettu ymmärtää. Vähäiset velvoitteiden laiminlyönnit tai rikkomukset eivät oikeuta irtisanomiseen. Edelleen työnantajan on annettava varoitus ennen irtisanomista ja työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä.
 
Käytännössä säännös voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun työntekijä ei noudata työaikoja, laiminlyö työnantajan määräämiä työtehtäviä tai suorittaa niitä ohjeiden vastaisesti. Nykylain mukaisia kielletyt irtisanomisperusteet säilyvät ennallaan myös pienissä yrityksissä.
 
On syytä muistaa, että Sipilän hallitus on tehnyt myös useita työntekijöiden ja työttömien asemaa parantavia uudistuksia. Naisten työmarkkina-asemaa on parannettu äitien työnantajille maksettavalla 2 500 euron perhevapaakorvauksella. Irtisanotuille on tullut mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon. Nollatyösopimusten pelisääntöjä on tarkennettu. Työttömyysetuutta voidaan maksaa neljän kuukauden ajan yritystoimintaa aloitettaessa. Alimpia vanhempainpäivärahoja on korotettu. Muutamia mainitakseni.
 
Työllistämiskynnyksen alentaminen parantaa työttömän ja pienyrittäjän asemaa. He eivät ole edustettuina työmarkkinaneuvotteluissa. Poliittisen päättäjän on pidettävä huoli heistäkin. Hallituksen ainoa tavoite on uusien työpaikkojen mahdollistaminen.
 
Suomi on sopimusyhteiskunta, mutta myös kansanvalta, jossa valtiovaltaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Päätöksiä ei voi jättää tekemättä siksi, että työmarkkinaosapuolet eivät ole keskustelujen ja neuvottelujen jälkeen löytäneet yhteistä näkemystä. Hallituksella ja eduskunnalla on valta ja vastuu huolehtia työttömistä, työpaikkojen luomisen edellytyksistä ja tehdä päätökset.
 
Poliittiset lakot ovat Suomessa sallittuja ja ay-liikkeellä on oikeus ajaa jäsenistönsä etua. Suhteellisuuden taju tulisi kuitenkin säilyttää ja käyttää työmarkkinapoliittisia keinoja vastuullisesti minimoiden yksilöille ja yhteiskunnalle koituva haitta. Vastuullista on sekin, ettei asemaa ja työkaluja käytetä hyväksi ulkopuolisten asioiden kuten poliittisten puolueiden kannatukseen vaikuttamiseksi. Näyttää siltä, että ay-liikkeen sdp-vetoinen johto on unohtanut sekä vastuullisuuden että suhteellisuuden kiivailemalla lakkojen, ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen kanssa.

Budjettipoiminta: rintamaveteraaneille samat kotiin vietävät palvelut kuin sotainvalideille
 
Eduskunta käsittelee valiokunnissa tällä hetkellä valtion vuoden 2019 talousarvioesitystä. Veteraanien tukemiseen on käytettävissä ensi vuonna 28,7 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluneena vuonna. Määrärahojen nousu johtuu pääasiassa siitä, että jatkossa rintamaveteraaneille kohdennetaan samat kotiin vietävät palvelut kuin sotainvalideille 1.11.2019 lukien. Tämä on oikeudenmukaisuusteko.
 
Markku Rossi

Tilaa Markun uutiskirje tästä!

07.11.2018Metsä on turvamme
23.10.2018Ulkolainen rekkaliikenne vihdoinkin maksamaan Suomen tiestön käytöstä
19.10.2018Uutiskirje: Irtisanomislain muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyä
17.10.2018Puhe eduskunnassa Kriisinhallintakeskuksen siirtoasiassa
28.09.2018Rossi esittää valtion rahoitusta Nilsiän reitille, Konnekoskelle, Rautalammin museolle sekä Kuopio tanssii ja soi -festivaalin juhlavuodelle
26.09.2018ETA-maiden ulkopuolisten kiinteistöjen hankintaa on käsitelty eduskunnassa - esitykset eivät kuitenkaan edenneet
29.08.2018Liikenneturvallisuuspaketti tuo täsmäkorjauksia - budjetti ei paikkaa infran rahoitustarvetta
04.06.2018Markku Rossi ei asetu ehdolle eduskuntaan
23.05.2018Some-aikakauden infokratiaa
21.05.2018Puhe johtajaylilääkäri Jorma Penttisen eläkejuhlasymposiumissa

Siirry arkistoon »