Markun uutiskirje 13/2015: sote- ja aluehallintoratkaisu syntyi

20.11.2015

Hyvä ystävä! 

Juha Sipilän hallitus sopi lauantain vastaisena yönä 7.11. sote- ja aluehallintouudistuksien keskeiset linjaukset tiukan poliittisen väännön ja jännittävien vaiheiden jälkeen. Lopputulos on historiallinen: kyseessä on vuosikymmenten isoin reformi julkiseen hallintoon, joka muuttaa yhteiskuntaa perustavanlaatuisella tavalla.
 
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve on ilmeinen laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi sekä terveyserojen kaventamiseksi. Taustalla on myös 10 miljardin euron julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaaminen. Säästöjen ja talouskasvun lisäksi vajetta paikataan rakenteellisilla uudistuksilla neljän miljardin edestä, joista sote-uudistus ja tuottavuustoimet haukkaavat leijonanosan.

 
Maakuntamallin pohjalta valtava loikka eteenpäin
 
Hallituksen linjauksen pohja tulee keskustan kotikunta-maakunta –mallista. Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Näistä kolme aluetta järjestää sote-palvelut yhteistyössä naapurialueen kanssa; sote-alueita on siis 15. Ratkaisu on vahvasti kansanvaltainen: itsehallintoalueille tulee omat valtuustot, jotka valitaan suorassa kansanvaalissa.
 
Soten järjestämisen tehtävät siirtyvät siis noin 190 eri taholta 18 taholle, joiden tehtäväksi tulee myös muu aluehallinto. Nähty kilpahuuto alueiden määrästä oli erikoinen, jossa suhteellisuuden taju unohtui. Kyse on valtavasta loikasta eteenpäin ja kunnianhimon taso on korkealla. Esimerkiksi Ruotsissa terveyspalveluista vastaa 20 maakäräjäkuntaa, mutta sosiaalipalvelut kuuluvat noin 200 kunnalle.
 
Keskeistä on, että palvelut ja päätöksenteko ovat mahdollisimman lähellä ihmistä. Suuralueet eivät tätä vaatimusta olisi täyttäneet. Ratkaisussa on otettu huomioon koko Suomi ja sen erilaiset alueet sekä lähipalveluiden ja yhdenvertaisuuden turvaaminen. Olemassa olevien maakuntien pohjalta alueet ovat luontaisia, joten eteenpäin päästään mahdollisimman nopeasti ja mutkattomasti. Se takaa uudistuksen toteuttamiskelpoisuuden.
 

Ihminen edellä
 
Oppositio ja osa kommentaattoreista ovat kritisoineet, että päätös tehtiin valtapoliittisiin perustein. He eivät voisi olla enempää väärässä. Tämä väheksyy kansanvaltaisuuteen ja läheisyysperiaatteeseen nojaavaa aatetta. Tärkeintä on mitä uudistus tarkoittaa tavallisen ihmisen kannalta.
 
Sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti on avannut hyvin käytännön seurauksia: sosiaali- ja terveyspalvelut on mahdollista saada yhdeltä luukulta, jolloin ihmisten pompottelu vähenee. Kokonaisvastuuta ja asiakaslähtöisyyttä korostavan mallin tavoitteena on, että sote-palveluissa huomioidaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuus eikä vain yhtä osa-aluetta ja osaoptimointi vähenee.
 
Esimerkiksi ikääntyvälle vanhukselle voidaan järjestää toimintakykyä ylläpitäviä kuntoutuksia, kotipalveluja, sosiaalitoimen palveluja ja terveydenhoitoa toimivana kokonaisuutena. Näitä palveluja voidaan yhdistellä toisiinsa, jotta saadaan pidettyä paremmin huolta ihmisestä. Jatkossa myöskään kuntarajat eivät ratkaise, vaan hoitoa saa muuallakin kuin asuinpaikkakunnallaan. Tämä on esimerkiksi aktiivisille mökkeilijöille tärkeä näkökulma.
 

Parempia palveluita ja vähemmän kustannuksia
 
Kun sote-palveluiden järjestäjien määrä vähenee kymmenesosaan nykyisestä, on järjestäjillä huomattavasti laajemmat hartiat kuin nyt. Tällöin talous on kestävämmällä pohjalla, riskit ja poikkeamat vähenevät, työntekijöiden saatavuus paranee myös harvaan asutulla alueella ja työntekijöiden kannalta työyhteisön sekä kollegoiden tuki kasvaa. Alueilla on riittävä väestöpohja ja kantokyky palveluiden järjestämiseen. Se tarkoittaa myös sitä, että ns. hallintohimmeleitä häviää valtava määrä ja hallinto kevenee.
 
Oleellista uudistuksessa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen sekä terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden välinen integraatio. Se auttaa tekemään sujuvia, toimivia ja katkeamattomia hoitoketjuja ilman tarpeettomia raja-aitoja. Tiiviimmän yhteistyön myötä tiedonkulku paranee. Resursseja voidaan siirtää raskaammasta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, eli panostaa ennakointiin ja oikea-aikaiseen sekä oikein mitoitettuun hoitoon ja nopeaan kuntoutumiseen.
 
Kaikki edellä oleva tarkoittaa paitsi parempaa hoitoa ja palveluja, myös kustannussäästöjä. Väestön ikärakenteen vanhenemisesta ja palvelutarpeen kasvusta johtuen sosiaali- ja terveysmenot kasvavat joka tapauksessa tulevaisuudessa. Tavoitteena on hillitä menojen kasvua vuositasolla reaalisesti 0,9 prosenttiin, joka tarkoittaa 3 miljardin euron säästöä vuonna 2030.
 
Säästöjä tavoitellaan myös paremman johtamisen, henkilöstön ja tilojen järkevämmän sekä tehokkaamman käytön, erikoistumisen ja työnjaon, tietotekniikan hyödyntämisen, kustannustietojen avoimen vertailun sekä yhteishankintayksikön ja yhteisten tukipalvelujen avulla. Erityisen tärkeää on tietojärjestelmien toimivuus ja yhteensopivuus, jotta arkinen työ on sujuvaa.
 
Hallituksen linjaukseen sisältyy myös asiakkaan valinnanvapauden lisäämisen. Tällöin yritykset sekä järjestöt ja yhdistykset tulevat omilla palvelutarjonnallaan kirittämään julkisten palveluiden kehittämistä ja tehostamista. Pk-yritykset ja yrittäjät täydentävät palveluiden saatavuutta ja lyhentävät jonoja.
 
Päävastuu säilyy kuitenkin jatkossakin julkisella vallalla. Valinnanvapauden rajat ja tarkemmat mekanismit määritellään myöhemmin lain valmistelun yhteydessä. Verovaroin rahoitetut palvelut tulee olla avoimesti ja läpinäkyvästi vertailtavissa kustannusten ja laadun osalta.
 

Keskustan vuosisatainen tavoite alueellisesta itsehallinnosta toteen
 
Sote-uudistukseen yhdistettiin aluehallintouudistus, joka tekee reformista vieläkin historiallisemman ja laajemman. Se tuo Suomeen vihdoin muun läntisen Euroopan käyttämän mallin kun julkinen hallinto jakaantuu suoraviivaisesti kolmelle tasolle: valtioon, aluehallintoon ja paikallishallintoon eli kuntiin. Tämä selkeyttää ja tehostaa julkista hallintoa. Kansanvaltainen maakuntamalli on perustuslaillisesti vahvalla pohjalla. Ratkaisu vie toteen K. J. Ståhlbergin 1919 kirjaaman valtiosääntöpykälän: ”Lailla säädetään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallin­to­a­lu­ei­siin.”
 
On oleellista huomata, että monitoimialaiset itsehallintoalueet järjestävät muitakin palveluita kuin sote-palvelut. Näitä ovat esimerkiksi pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät, ELY-keskuksien alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Näin välihallinnon himmelit vähenevät ja yhteistyö paranee.
 
Päätös itsehallintoalueiden määrästä ei tullut hihasta, vaan on juurikin nykyisten Manner-Suomen maakuntien lukumäärä. Olemassa oleviin rakenteisiin ja luontaisiin alueisiin nojaaminen vie uudistusta sujuvimmin ja ripeimmin eteenpäin. Maakuntapohjaiselle ratkaisulle oli laajin ja vahvin tuki kuntapäättäjiltä, joten se lisää sitoutumista ja vastuunkantoa alueellisesti sekä turvaa parhaiten paikallisen ja alueellisen tuntemuksen.
 
Maakuntahallinto on keskustalle vuosisatainen tavoite, joka tulee nyt toteen. Ensimmäisen kerran kirjaus maakuntahallinnosta on ollut puolueen ohjelmassa vuonna 1914. Vuoden 1962 tavoiteohjelmaan kirjattiin ”kauan suunniteltu maakuntaitsehallinto”.
 
Sote-palvelut järjestetään siis 15 alueen puitteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on pitänyt ratkaisua riittävänä ja hyvänä. Julkinen keskustelu aluemäärästä keskittyi lähes tyystin vain terveydenhuollon järjestämiseen vieläpä erikoissairaanhoito edellä. Aluemäärässä oli kuitenkin huomioitava myös läheisyysperiaatteen ja muiden palveluiden tarpeet. Esimerkiksi sosiaalipalveluiden, eli mm. lastensuojelun, päihdetyön, vammaisten ja ikäihmisten palveluiden, näkökulmaa ei saa unohtaa.
 
Ministeriöiden tekemissä selvityksissä ja muistioissa ei ole otettu kantaa järjestämisalueiden määrään kuten harhaanjohtavasti on uutisoitu. Virkamiesten näkemyksissä on otettu kantaa laajasti päivystävien sairaaloiden optimaaliseen lukumäärään, joka selvitysten mukaan on 12. Toisin sanoen rajojen sijasta sisältö on oleellista. Tämä oli keskustan kanta ja myös lopputulos. 12 laajan päivystyksen sairaalan lisäksi jatkossakin on kapeamman päivystyksen keskussairaaloita. Jokaisella itsehallintoalueella tulee olemaan oma ympärivuorokautinen päivystävä sairaala.
 

Tulevaisuuden kunnan rooli muuttuu
 
Sote- ja itsehallintouudistusten myötä kuntien rooli ja luonne tulevat muuttumaan radikaalisti. Kunnat tulevat jatkossakin olemaan hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Roolissa tulee korostumaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä elinvoiman kasvattaminen. Tärkeät palvelut, kuten päiväkodit, koulut, kirjastot, liikuntapaikat, maankäyttö ja kaavoittaminen sekä kaduista ja muusta infrastruktuurista huolehtiminen tulevat olemaan edelleen kuntien tehtäviä.
 
Isoja ratkaistavia kysymyksiä riittää jatkossakin. Näistä vähäisimpiä eivät ole rahoitusratkaisu sekä omaisuuden ja hallinnan siirron pelisäännöt. Kaikkeen ei ole vielä vastausta, vaan asiat tarkentuvat lainvalmistelun edetessä. Osa päätöksistä jää tehtäväksi tuleville itsehallintoalueille. Megaluokan uudistus vaatii kärsivällisyyttä, että kokonaisuudesta saadaan rakennettua hyvä ja toimiva.
 

Sipilän hallitus osoitti sopimisen ja ratkaisujen tekemisen kykyä
 
Sote-uudistusta on yritetty ja tehty noin vuosikymmenen ajan. Kerta toisensa jälkeen on tullut epäonnistumisia, niin myös viime vaalikaudella sinipunahallituksen vetämänä. Tämä kertoo uudistuksen vaikeusasteesta: oppositiopuolueidenkaan saavutuksilla ei ole juuri varaa kritisoida.
 
Kuten pääministeri Juha Sipilä on todennut, odottelu ei enää auta ja tekemättä ei voi jättää. Hallituksen tärkeimmässä ja suurimmassa reformissa ei vain ollut enää varaa tuhlata aikaa ja vatuloida. Päätös täytyi saada aikaan vaikka pihtisynnytyksellä. Samalla tuli varmistaa hallituksen toimintakyky viedä sote-uudistus ja muut vaikeat päätökset maaliin asti.
 
Sipilän hallitus osoitti sopimisen ja ratkaisujen tekemisen kykyä ja taitoa. Voittajia tässä ovat Suomi ja suomalaiset.
 
Markku Rossi
 
Lue lisää:

11.04.2019Lämmin kiitos!
01.03.2019Rossin läksiäispuhe Etyjissä: Pitää vain jaksaa neuvotella
12.02.2019Oikeuskanslerilta moitteet sisäministerille - kansanedustaja Rossi: Mykkäsen on otettava Kriisinhallintakeskuksen siirto uuteen valmisteluun
08.02.2019Uusi aluepolitiikka
01.02.2019Infra Oy etenee
13.12.2018Liikennepolitiikkaan saadaan nyt pitkäjänteisyyttä - lisärahoitus on välttämätöntä
05.12.2018Keskustan edustajat ovat tyytyväisiä eduskunnan jakovaran likkennehankkeisiin
07.11.2018Metsä on turvamme
23.10.2018Ulkolainen rekkaliikenne vihdoinkin maksamaan Suomen tiestön käytöstä
19.10.2018Uutiskirje: Irtisanomislain muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyä
17.10.2018Puhe eduskunnassa Kriisinhallintakeskuksen siirtoasiassa
28.09.2018Rossi esittää valtion rahoitusta Nilsiän reitille, Konnekoskelle, Rautalammin museolle sekä Kuopio tanssii ja soi -festivaalin juhlavuodelle
26.09.2018ETA-maiden ulkopuolisten kiinteistöjen hankintaa on käsitelty eduskunnassa - esitykset eivät kuitenkaan edenneet
29.08.2018Liikenneturvallisuuspaketti tuo täsmäkorjauksia - budjetti ei paikkaa infran rahoitustarvetta
04.06.2018Markku Rossi ei asetu ehdolle eduskuntaan
23.05.2018Some-aikakauden infokratiaa
21.05.2018Puhe johtajaylilääkäri Jorma Penttisen eläkejuhlasymposiumissa
01.05.2018Aatteet ja arvot edellä - kansanedustaja Markku Rossi Keskustan vihreässä vapussa 2018
27.04.2018Markku Rossi kansallisen veteraanipäivän Kuopion kaupungin tervehdyksessä
12.04.2018Kansanedustaja Rossin kysymys Kriisinhallintakeskuksen siirtämisestä kyselytunnilla sisäministeri Mykkäselle
12.04.2018Vastine sisäministeri Mykkäselle: Kriisinhallintakeskuksen siirrolle ei perusteita
06.04.2018Kansanedustaja Markku Rossi: Kriisinhallintakeskuksen siirto Kuopiosta on törkeä keskittämispäätös
28.02.2018Keskustan Rossi ja Vehkaperä parlamentaarisen väylätyöryhmän raportista: Askeleita oikeaan suuntaan
24.01.2018Työ näkyy!
13.12.2017Keskustan kansanedustajat: eduskunnalta tärkeät panostukset terveyden edistämiseen ja liikenneturvallisuuteen
12.12.2017Kuopioon 1,7 miljoonan euron infrasatsaus
05.12.2017Hyvää itsenäisyyden juhlapäivää!
30.11.2017Veteraanien palvelut on turvattu
09.11.2017Keskustan Rossi paheksuu VM:n virvoitusjuomaverolinjaa
18.10.2017Keskustan kansanedustajat peräävät virvoitusjuomaveroon tolkkua
06.10.2017Keskustan Rossi esittää rahoitusta karjalan kielelle ja kulttuurille
04.10.2017Infra kärjessä
15.09.2017Markun uutiskirje: Työllisyyden ja turvallisuuden budjetti
31.08.2017Rossi: Suomen Neurokeskus sai perustamisrahoituksen
19.07.2017Kymmenen faktaa Fimeasta
05.07.2017Kansanedustaja Markku Rossin puhe terrorismista Etyjin kokouksessa Minskissä
22.06.2017Markun uutiskirje: Sipilä johti hallituskriisin onnistuneesti
09.06.2017Markun uutiskirje: Kriisinhallintakeskuksen paikka on Kuopiossa - Postilaki turvaa postinjakelun koko maassa
08.06.2017Savo-Karjalan kansanedustajien kannanotto Kriisinhallintakeskuksesta
08.06.2017Kannanotto: Keskustan pohjoissavolaiset kansanedustajat: Kriisinhallintakeskus pidettävä Kuopiossa
24.05.2017Markun uutiskirje: Fimea ei ole kauppatavaraa
06.05.2017Kuopion Kuorma-autoilijat ry:n 70-vuotisjuhlan tervehdyspuhe
01.05.2017Markku Rossi Keskustan Vihreässä vapussa Kuopiossa ja Suonenjoella: Työllisyys on kärjessä
27.04.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdys Veteraanipäivän juhlassa
26.04.2017Markun uutiskirje: puoliväliriihessa sovittiin turvallisuudesta, työllisyydestä ja huolenpidosta
25.04.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdys Sotilaspoikien Perinnekilta ry 25-vuotisjuhlassa
13.04.2017Markun uutiskirje: Kiitos luottamuksesta - iloista pääsiäistä!
08.04.2017Markun uutiskirje: Nyt äänestämään!
30.03.2017Markun uutiskirje: ehdolla kuntavaaleissa - yhdessä eteenpäin!
29.03.2017Itä-Suomeen on saatava lisää korjauspanostusta
01.03.2017Tervetuloa Markun kahveille 6.3. klo 10-13 Keskustan piiritoimistolle!
17.02.2017Markku Rossi osallistuu avioliittolain äänestyksiin
06.02.2017Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Rossin avauspuheenvuoro Kuopion kaupunginvaltuustossa 2017
25.01.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdyspuhe maaseutugaala 2017
18.01.2017Fimea pysyköön yhä Kuopiossa
13.01.2017Kansanedustaja Markku Rossi sairaus- ja kuntoutuslomalle
21.12.2016Markun uutiskirje: Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!
14.12.2016Tukea savolaiselle kulttuurille
14.12.2016Eduskunta elvyttää
07.12.2016Kolumni: Suomi nousee vakaasti
05.12.2016Markun uutiskirje: Maaseudun postinjakelu turvataan, hiilenmusta politiikka loppuu
18.11.2016Puhe Kuopion kaupungin vuosipäivän 2016 vastaanotolla
07.11.2016Markku Rossi: Postin kanto turvataan myös maaseudulla
28.10.2016Markun uutiskirje 6/2016: Postilaki uudistuu ja väärää propagandaa
26.10.2016Rossin keskustelualoite: 10 senttiä lisää maitolitraan
24.10.2016Markku Rossin avauspuhe Kuopion Mielenterveyspäivillä
22.10.2016Kuopion kaupungin tervehdys Suomen Ladun liittokokoukseen
21.10.2016Keskustan Rossi: Doping on kitkettävä kansainvälisestä urheilusta
13.08.2016Maanpuolustusjuhlan juhlapuhe Suonenjoella Karjalan lennoston vala- ja vakuutustilaisuudessa
17.06.2016Tour de Sky kaupungin vastaanoton puhe
15.06.2016Kuopio tanssii ja soi 2016 avajaispuhe
08.06.2016Kolumni: Suomi nousee
27.05.2016Pelastusopiston valmistujaisjuhlan juhlapuhe
01.05.2016Markku Rossi vappuna: Suomen uudistamista on jatkettava
18.04.2016Valtionyhtiö mahdollistaisi isot työllistävät liikennehankkeet
06.04.2016Keskustan Rossi: Hallituksen infrapolitiikka on menestys
03.03.2016Markku Rossi 60 vuotta - Tervetuloa juhlimaan!
17.02.2016Fimea pysyy Kuopiossa
13.02.2016Markku Rossin puhe Suomen Sahayrittäjät ry:n 70-vuotisjuhlassa
05.02.2016Keskustan Rossi iloitsee Jännevirran sillan rahoituksesta
29.01.2016Markku Rossin puhe Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa
21.12.2015Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta
10.12.2015Markun uutiskirje 14/2015: valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö valmis - lisäyksiä 40 milj. euroa
06.12.2015Markku Rossin tervehdys Kuopion kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa
24.11.2015Ryhmäpuhe julkisen talouden suunnitelman selonteosta
20.11.2015Markun uutiskirje 13/2015: sote- ja aluehallintoratkaisu syntyi
23.10.2015Keskustan Rossilta kirjallinen kysymys 4H-yhdistysten valtionavun myöntämisperusteista
21.10.2015Väärin sammutettu
02.10.2015Markun uutiskirje 12/2015: Talouden sopeutusta ja kilpailukykyä
29.09.2015Sipilä johtaa Suomea
22.09.2015Puhe KYS:n Kaarisairaalan avajaisissa
10.09.2015Markun uutiskirje 11/2015: Talouden talvisota
06.07.2015Markku Rossin puhe Etyjin yleiskokouksessa: Uutta liennytystä
24.06.2015Opening Session: WHO European Healthy Cities Conference
18.06.2015Markun uutiskirje 10/2015 - Hyvää juhannusta!
27.05.2015Markku Rossin kannanotto: Teiden kunnostus alkaa!
21.05.2015Kevama Oy:n 50-vuotisjuhlan juhlapuhe
13.05.2015Puhe Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntakokouksessa
24.04.2015 19:00Markku Rossin kaupungin tervehdyspuhe Suomen ortodoksisen kirkkomuseon avajaisissa
23.04.2015Aleksi Eskelinen jatkaa kansanedustaja Markku Rossin avustajana

Näytä lisää »