Pelastusopiston valmistujaisjuhlan juhlapuhe

27.05.2016


Pelastusopiston kevätlukukauden päätösjuhla pe 27.5.2016 klo 11.00
Kansanedustaja Markku Rossi

 
Kunnioitettu Pelastusopiston rehtori, arvoisat  valmistuvat opiskelijat, 
hyvät juhlavieraat!
 
Minulla on ilo ja kunnia olla mukana juhlimassa kanssanne Pelastusopiston pelastajakurssilta, alipäällystökurssilta ja päällystökurssilta valmistuvia. Teillä valmistuvilla yksi urakka on takana ja edessä uusi ura. Lähetämme teidät matkalle turvaamaan isänmaamme ja kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Se työ on meille kaikille hyvin tärkeää, siksi tämä juhla ja päivä on meille merkityksellinen ja ilon hetki.


Hyvät kuulijat!

Turvallisuuden tunne on tärkeä elementti yhteiskunnan toimivuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Riittävä turvallisuus luo mahdollisuuksia toimia ja työskennellä käyttäen kaikki voimavarat olennaiseen. Se luo luottamusta, jota tarvitaan kun haemme investointeja Suomeen ja kun pyrimme itse kukin elämään hyvää arkea. Turvattomuuden tunne kuluttaa voimavaroja ja on esteenä toimeliaisuudelle.

Turvattomuuden tunne on kasvanut Suomessa. Tälle on selviä järkiperäisiä syitä, kuten hallitsemattomalta viime vuonna tuntunut maahanmuutto, kärjistynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri ja Venäjän arvaamattomat toimet naapurimaissaan. Omassa arjessamme turvallisuuden tai turvattomuuden tunne on kuitenkin hyvin henkilökohtainen ja subjektiivinen kokemus. On hyvä pysähtyä välillä miettimään, mistä tämä tunne voi syntyä ja koostua?
 
Kerron teille esimerkin omasta elämästäni ja kokemuksestani viime vuodelta. Olin automatkalla Kuopion ja Suonenjoen välillä kun vastaan tullut auto törmäsi perässäni ajaneeseen autoon ikävin seurauksin. Tämän liikenneonnettomuuden myötä havahduin siihen, ettei Suomessa ole autoissa mukana juurikaan turvavälineitä, joita hätätilanteissa mahdollisesti tarvittaisiin. Olen kuullut valitettavia esimerkkejä liikenneonnettomuuksista, joissa olisi nopeasti tarvittu esimerkiksi leikkuria turvavöiden katkomiseen tai käsisammutinta palon sammuttamiseen.
 
Meidän lainsäätäjien tehtävänä on säätä lait, joilla arkista turvallisuutta ja kykyä auttaa hätätilanteissa parannetaan. Säädösten tulee olla suhteessa tarpeeseen ja kohtuullisia, mutta huomioida seikkoja, joita ei tule miettineeksi ilman tosipaikkaa. Alan asiantuntijoiden näkemyksellä tulee olla tässä suuri painoarvo. Pienillä asioilla voidaan parantaa huomattavasti turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Kertomani esimerkin vuoksi olen harkinnut valtiopäivätoimia, joilla voitaisiin parantaa autojen turvallisuusvälineiden varustelua.

Meillä lainsäätäjillä ja teillä pelastusalan toimijoilla tulee olla yhteinen tehtävä kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi ja turvallisuuden tunteen lujittamiseksi. Tästä emme voi tinkiä.


Arvoisat juhlavieraat!
 
Juha Sipilän hallitusohjelman vision mukaan Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Visio on hyvin haastava. Hallitus on aloittanut työnsä laatimalla valtioneuvoston selonteon sisäisestä turvallisuudesta ja työ jatkuu sisäisen turvallisuuden strategian laadinnalla.
 
Kuten jo kerroin, turvattomuuden tunne on Suomessa kasvanut. Kansainvälisesti vertailtuna turvallisuuden tunne on kuitenkin edelleen Suomessa korkealla tasolla. Tätä tukevat vahva sosiaalinen koheesio, vähäinen korruptio ja luottamus instituutioihin sekä erityisesti perheeseen ja läheisiin.
 
Huolta aiheuttavat tänä päivänä terrorismi, turvapaikkaa hakevien määrän kasvu, kehitys Venäjällä ja kyberuhat.  Ominaista on, että uudet uhat ovat monimutkaisia ja ne muuttuvat nopeasti. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus limittyvät entistä tiiviimmin toisiinsa. Toimintaympäristö ei siis ole helppo tänä päivänä varsinkaan kun samaan aikaan pitäisi löytää säästöjä. Niukat resurssit tarkoittavat toimintojen sopeuttamista ja priorisointia.
 

Viime vuonna pelastuslaitokset hoitivat noin 100 000 pelastustehtävää. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika oli 9,24 minuuttia. Korkeimman riskiluokan alueilla pääosassa hälytyksiä toimintavalmiusaika oli 5,3 minuuttia ja nopeampi ja taas harvaan asutulla alueella toimintavalmiusaika oli keskimäärin 12,1 minuuttia tai nopeampi. Noin 130 rakennuspaloihin ja liikenneonnettomuuksiin liittyvässä tehtävässä toimintavalmiusaika ylitti 40 minuuttia.

Hätäkeskusten osalta viime vuoden tilastot kertovat, että hätäilmoituksia otettiin vastaan 3,7 miljoonaa kappaletta, joista hätäpuheluita oli 2,8 miljoonaa. Näihin vastattiin 92 prosenttisesti 10 sekunnissa ja välitettyjä tehtäviä kertyi 1,8 miljoonaa.
 
Suomalainen pelastustoimi kykenee siis hyvälle tasolle toiminnassaan. Haasteitakin on. Esimerkiksi tulipaloissa kuolleita ihmisiä on Suomessa väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Viime vuosina tulipaloissa on menehtynyt keskimäärin 75 ihmistä ja loukkaantunut yli 600. Tekemistä siis riittää.
 
Sisäisen turvallisuuden selonteossa linjataan tärkeimmäksi turvata sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito sekä viranomaisten toimintakyky koko maassa. Niukkenevien resurssien toimintaympäristössä tulee turvata kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuus. Tämän vuoksi esimerkiksi hätäkeskusten henkilötyövuosien määrä linjataan vakiinnutettavaksi nykyiselle noin 600 htv:n tasolle. Henkilömäärä on vähentynyt noin 150 henkilötyövuodella viime vuosina tälle tasolle.
 
Selonteon keskeisinä näkökulmina ovat tilannekuvan merkitys sekä turvallisuuden säilyttäminen keskiössä säästöistä huolimatta. Oleellista on riittävä määrä käsipareja kentällä, priorisointi ja teknologian hyödyntäminen. Tällöin henkilöstön merkitys pelastustoimessa korostuu entisestään.

 
Hyvät naiset ja miehet!
 
Sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä on valmisteltu pelastustoimen strategiaa 2025 sekä linjattu pelastustoimen kehittämistä linkittyen myös sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen ja aluehallintouudistukseen eli maakuntiin.
 
Uudessa strategiassa Pelastustoimen toiminta-ajatus on seuraava: parannamme yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa olosuhteissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Visio 2025 on turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä, jossa

    • palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti,
    • pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä ja valmius vastata niihin omalla toimialallaan,
    • pelastustoimen turvallisuusviestintä on vaikuttavaa,
    • jokainen kantaa vastuunsa omasta ja ympäristönsä turvallisuudesta,
    • pelastustoimi on varautumisen ja siviilivalmiuden johtava yhteensovittaja ja vahva yhteistyökumppani sekä
    • pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintamenetelmiä ja henkilöstö voi hyvin.
 
Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Ainakin se tarkoittaa pelastustoimen isoa uudistusta. Rakenteellinen uudistaminen on jo hyvin kulunut fraasi, jota käytetään vuodesta toiseen. Mieluummin pitäisi puhua jatkuvasti muutoksesta ja uudistamisesta.
 
Hyvänä esimerkkinä muutoksesta käy hätäkeskuksien määrän muutos: vuonna 1991 hätäkeskuksia oli 133 kappaletta, 2000-luvun hätäkeskusuudistuksen jälkeen määrä väheni 16:sta ja edelleen rakenneuudistuksen jälkeen hätäkeskuksia on nykyisin kuusi.
 
Hallitus on linjannut osana sote- ja aluehallintouudistusta, että pelastustoimi tulee osaksi maakuntien vastuuta. Jatkossa pelastustoimesta tulevat vastaamaan ne viisi maakunta, joiden vastuulla on myös yliopistolliset sairaalat eli nykyiset erva-alueet. Näin ollen pelastustoimen pirstaloitunutta organisoitumista tiivistetään edelleen. On järkevää, että sote-alueet ja pelastustoimi linkitetään tiivisti yhteen. Tämä turvaa resurssien tehokasta käyttöä ja toiminnan kehittämistä. Yksi huomio on myös se, että maakunnat ja kunnat voivat hyödyntää pelastuslaitosten 24/7-valmiutta esimerkiksi suuronnettomuuksissa. Tavoitteena on parempi varautuminen harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnoskatastrofeihin.
 
Pelastustoimen menot ovat noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Sote-menojen tapaan uudistuksella pyritään painamaan kustannusten kasvu enintään noin yhteen prosenttiyksikköön vuodessa aikavälillä 2019 – 2029.
 
Samalla kun rakenteita uudistetaan, vahvistetaan myös valtakunnallista ohjausta. Uudistuksessa sote-ratkaisu on keskeinen, koska pelastuslaitokset hoitavat suuren osan kiireellisistä ensihoitotehtävistä ja lähes kaikki ensivastetehtävät. Yhteistyö mahdollistaa saumattoman toiminnan ja tehokkuuden. Samalla korostuu siviiliviranomaisten johtamiskyvyn vahvistaminen ja yhteistyö. Pelastuslaitosten koordinaatiorooli vahvistuu varautumisessa ja tilanteiden hoidossa.
 
Kun pelastustoimea uudistetaan, muuttuu myös maailma ympärillä. Yhteiskunnan lisääntyvä kompleksisuus ja väestön ikääntyminen muuttavat työtä vaativammaksi. Esimerkiksi hätäkeskuksen rooli korostuu tiedonkulun keskipisteenä. Digitalisaatio ja tekninen kehitys muuttavat toimintaa ja tehtäviä. Käsipareja ja työntekijöitä tarvitaan joka tapauksessa nyt ja aina jatkossakin. Muuttuvaan toimintaympäristöön vastaamisessa korostuvat viranomaisyhteistyö ja tietoturvallisuus sekä kybervarautuminen.

 
Arvoisat juhlavieraat!
 
Pelastusopisto on muiden yhteiskunnan osa-alueiden tavoin mukana yleisessä kehityksessä, joka näkyy erityisesti resurssien pienenemisenä. Vuosina 2015 – 2019 määrärahat vähenevät noin 20 prosentilla. Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan Pelastusopisto kykenee kuitenkin selviytymään nykyisistä tehtävistään sopeuttamistoimien johdosta ja lykkäämällä investointeja.
 
Suurin haaste Pelastusopistolle on ammattikorkeakoulurahoituksen muutos, joka koskettaa koko amk-kenttää ja laajemmin katsoen koko suomalaista opetussektoria. Asiaan liittyen on tehty selvityksiä ja valmistelua palopäällystön koulutusohjelman siirtämiseksi Savonia-ammattikorkeakoulun alaisuudesta Poliisiammattikorkeakoulun alaisuuteen. Tämä voi tuoda synergiaa ja hallinnollista yksinkertaisuutta, jos sisäisen turvallisuuden opetus on keskitetty Sisäministeriön vastuulle. Samalla on kuitenkin pidettävä kiinni vähintään nykyisen tasoisen toiminnan säilymisestä Kuopiossa.
 
Riippumatta hallintoratkaisuista rahoitushaaste on ja pysyy. Se edellyttää tehokkuutta ja sopeuttamista. Pelkkien säästöjen sijaan on katsetta käännettävä myös uusien rahoituslähteiden ja nykyisten rahoituslähteiden laajentamisen suuntaan. Tässä keskeistä on kansainvälisyys ja koulutusvienti muun muassa lisä- ja täydennyskoulutuksessa sekä tki-palvelut kuten koe- ja testaustoiminta.
 
Niukkojen resurssien aikana korostuu myös tiivis yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kesken. Tämä voi tuoda paitsi toiminnallista lisäarvoa, myös säästöjä. Luontevat yhteistyötahot löytyvät sieltä missä pelastusala toimii yhteistyössä myös kentällä: poliisi, ensihoito, työturvallisuuden parantaminen ja riskien ennaltaehkäisy esimerkiksi rakennusturvallisuudessa.

 
Hyvät kuulijat!
 
Pelastusopiston tulevaisuuden visioimiseksi on hyvä tuntea myös historiaa.
 
Palomiesten koulutus käynnistyi vuonna 1969, ja ensimmäinen paloesimiesluokka valmistui vuonna 1972. Koulutustehtävä laajeni kattamaan myös väestönsuojelukoulutuksen vuonna 1979 toimintansa aloittaneen Pelastushallinnon koulutuskeskuksen myötä. Tehtäväkenttää laajennettiin entisestään käynnistämällä silloisten aluehälytyskeskusten päivystäjien koulutus vuonna 1981.
 
Kuopiossa toiminta käynnistyi vuonna 1992 Valtion Pelastuskouluna. Nykyisen muotonsa oppilaitos sai vuonna 1995, jolloin miehistön ja alipäällystön koulutuksesta vastannut Valtion Pelastuskoulu ja päällystön sekä poikkeusolojen koulutuksesta vastannut Valtion Pelastusopisto yhdistettiin Pelastusopistoksi. Päätöksestä käytiin eduskunnassa ankara kädenvääntö Lohjan  ja Kuopion välillä.

 
Arvoisat juhlavieraat!
 
Vaikka tulevaisuudessa on paljon epävarmuustekijöitä ja kysymysmerkkejä, voivat nyt valmistuvat pelastusalan ammattilaiset kuitenkin luottaa siihen, että pelastusalalla tarvitaan tulevaisuudessakin tekeviä käsipareja. Yhteiskunnan muutokset korostavat riskien ennaltaehkäisyä ja pelastustoimen tarpeellisuutta sekä merkitystä.

Menestyvä Suomi tarvitsee luottamusyhteiskuntaa. Siinä tärkeänä osana on luottamus turvallisuuteen, avun saamiseen tarvittaessa ja osaaviin ammattilaisiin. Suomessa on vahva luottamuksen perinne, joka on perusta turvallisuuden tunteelle ja yhteiskunnan toimivuudelle. Tästä vahvuudestamme ei saa tinkiä.
 
Te valmistuvat pelastusalan ammattilaiset olette tärkeä osa yhteiskuntaa. Monen asian tarpeellisuuden huomaa vasta sen puuttuessa. Pelastusalan laadukkaan toiminnan ja henkilöstön tarpeellisuutta suomalaiset eivät kuitenkaan koskaan unohda.
 
Onnittelen teitä Pelastusopistosta valmistuvia lämpimästi valtiovallan puolesta onnistuneesti suoritetuista opinnoista. Toivotan teille menestystä ja onnea työhönne sekä elämäänne.
 
Hyvää ja turvallista kesää Teille kaikille!
 
11.04.2019Lämmin kiitos!
01.03.2019Rossin läksiäispuhe Etyjissä: Pitää vain jaksaa neuvotella
12.02.2019Oikeuskanslerilta moitteet sisäministerille - kansanedustaja Rossi: Mykkäsen on otettava Kriisinhallintakeskuksen siirto uuteen valmisteluun
08.02.2019Uusi aluepolitiikka
01.02.2019Infra Oy etenee
13.12.2018Liikennepolitiikkaan saadaan nyt pitkäjänteisyyttä - lisärahoitus on välttämätöntä
05.12.2018Keskustan edustajat ovat tyytyväisiä eduskunnan jakovaran likkennehankkeisiin
07.11.2018Metsä on turvamme
23.10.2018Ulkolainen rekkaliikenne vihdoinkin maksamaan Suomen tiestön käytöstä
19.10.2018Uutiskirje: Irtisanomislain muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyä
17.10.2018Puhe eduskunnassa Kriisinhallintakeskuksen siirtoasiassa
28.09.2018Rossi esittää valtion rahoitusta Nilsiän reitille, Konnekoskelle, Rautalammin museolle sekä Kuopio tanssii ja soi -festivaalin juhlavuodelle
26.09.2018ETA-maiden ulkopuolisten kiinteistöjen hankintaa on käsitelty eduskunnassa - esitykset eivät kuitenkaan edenneet
29.08.2018Liikenneturvallisuuspaketti tuo täsmäkorjauksia - budjetti ei paikkaa infran rahoitustarvetta
04.06.2018Markku Rossi ei asetu ehdolle eduskuntaan
23.05.2018Some-aikakauden infokratiaa
21.05.2018Puhe johtajaylilääkäri Jorma Penttisen eläkejuhlasymposiumissa
01.05.2018Aatteet ja arvot edellä - kansanedustaja Markku Rossi Keskustan vihreässä vapussa 2018
27.04.2018Markku Rossi kansallisen veteraanipäivän Kuopion kaupungin tervehdyksessä
12.04.2018Kansanedustaja Rossin kysymys Kriisinhallintakeskuksen siirtämisestä kyselytunnilla sisäministeri Mykkäselle
12.04.2018Vastine sisäministeri Mykkäselle: Kriisinhallintakeskuksen siirrolle ei perusteita
06.04.2018Kansanedustaja Markku Rossi: Kriisinhallintakeskuksen siirto Kuopiosta on törkeä keskittämispäätös
28.02.2018Keskustan Rossi ja Vehkaperä parlamentaarisen väylätyöryhmän raportista: Askeleita oikeaan suuntaan
24.01.2018Työ näkyy!
13.12.2017Keskustan kansanedustajat: eduskunnalta tärkeät panostukset terveyden edistämiseen ja liikenneturvallisuuteen
12.12.2017Kuopioon 1,7 miljoonan euron infrasatsaus
05.12.2017Hyvää itsenäisyyden juhlapäivää!
30.11.2017Veteraanien palvelut on turvattu
09.11.2017Keskustan Rossi paheksuu VM:n virvoitusjuomaverolinjaa
18.10.2017Keskustan kansanedustajat peräävät virvoitusjuomaveroon tolkkua
06.10.2017Keskustan Rossi esittää rahoitusta karjalan kielelle ja kulttuurille
04.10.2017Infra kärjessä
15.09.2017Markun uutiskirje: Työllisyyden ja turvallisuuden budjetti
31.08.2017Rossi: Suomen Neurokeskus sai perustamisrahoituksen
19.07.2017Kymmenen faktaa Fimeasta
05.07.2017Kansanedustaja Markku Rossin puhe terrorismista Etyjin kokouksessa Minskissä
22.06.2017Markun uutiskirje: Sipilä johti hallituskriisin onnistuneesti
09.06.2017Markun uutiskirje: Kriisinhallintakeskuksen paikka on Kuopiossa - Postilaki turvaa postinjakelun koko maassa
08.06.2017Savo-Karjalan kansanedustajien kannanotto Kriisinhallintakeskuksesta
08.06.2017Kannanotto: Keskustan pohjoissavolaiset kansanedustajat: Kriisinhallintakeskus pidettävä Kuopiossa
24.05.2017Markun uutiskirje: Fimea ei ole kauppatavaraa
06.05.2017Kuopion Kuorma-autoilijat ry:n 70-vuotisjuhlan tervehdyspuhe
01.05.2017Markku Rossi Keskustan Vihreässä vapussa Kuopiossa ja Suonenjoella: Työllisyys on kärjessä
27.04.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdys Veteraanipäivän juhlassa
26.04.2017Markun uutiskirje: puoliväliriihessa sovittiin turvallisuudesta, työllisyydestä ja huolenpidosta
25.04.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdys Sotilaspoikien Perinnekilta ry 25-vuotisjuhlassa
13.04.2017Markun uutiskirje: Kiitos luottamuksesta - iloista pääsiäistä!
08.04.2017Markun uutiskirje: Nyt äänestämään!
30.03.2017Markun uutiskirje: ehdolla kuntavaaleissa - yhdessä eteenpäin!
29.03.2017Itä-Suomeen on saatava lisää korjauspanostusta
01.03.2017Tervetuloa Markun kahveille 6.3. klo 10-13 Keskustan piiritoimistolle!
17.02.2017Markku Rossi osallistuu avioliittolain äänestyksiin
06.02.2017Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Rossin avauspuheenvuoro Kuopion kaupunginvaltuustossa 2017
25.01.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdyspuhe maaseutugaala 2017
18.01.2017Fimea pysyköön yhä Kuopiossa
13.01.2017Kansanedustaja Markku Rossi sairaus- ja kuntoutuslomalle
21.12.2016Markun uutiskirje: Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!
14.12.2016Tukea savolaiselle kulttuurille
14.12.2016Eduskunta elvyttää
07.12.2016Kolumni: Suomi nousee vakaasti
05.12.2016Markun uutiskirje: Maaseudun postinjakelu turvataan, hiilenmusta politiikka loppuu
18.11.2016Puhe Kuopion kaupungin vuosipäivän 2016 vastaanotolla
07.11.2016Markku Rossi: Postin kanto turvataan myös maaseudulla
28.10.2016Markun uutiskirje 6/2016: Postilaki uudistuu ja väärää propagandaa
26.10.2016Rossin keskustelualoite: 10 senttiä lisää maitolitraan
24.10.2016Markku Rossin avauspuhe Kuopion Mielenterveyspäivillä
22.10.2016Kuopion kaupungin tervehdys Suomen Ladun liittokokoukseen
21.10.2016Keskustan Rossi: Doping on kitkettävä kansainvälisestä urheilusta
13.08.2016Maanpuolustusjuhlan juhlapuhe Suonenjoella Karjalan lennoston vala- ja vakuutustilaisuudessa
17.06.2016Tour de Sky kaupungin vastaanoton puhe
15.06.2016Kuopio tanssii ja soi 2016 avajaispuhe
08.06.2016Kolumni: Suomi nousee
27.05.2016Pelastusopiston valmistujaisjuhlan juhlapuhe
01.05.2016Markku Rossi vappuna: Suomen uudistamista on jatkettava
18.04.2016Valtionyhtiö mahdollistaisi isot työllistävät liikennehankkeet
06.04.2016Keskustan Rossi: Hallituksen infrapolitiikka on menestys
03.03.2016Markku Rossi 60 vuotta - Tervetuloa juhlimaan!
17.02.2016Fimea pysyy Kuopiossa
13.02.2016Markku Rossin puhe Suomen Sahayrittäjät ry:n 70-vuotisjuhlassa
05.02.2016Keskustan Rossi iloitsee Jännevirran sillan rahoituksesta
29.01.2016Markku Rossin puhe Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa
21.12.2015Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta
10.12.2015Markun uutiskirje 14/2015: valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö valmis - lisäyksiä 40 milj. euroa
06.12.2015Markku Rossin tervehdys Kuopion kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa
24.11.2015Ryhmäpuhe julkisen talouden suunnitelman selonteosta
20.11.2015Markun uutiskirje 13/2015: sote- ja aluehallintoratkaisu syntyi
23.10.2015Keskustan Rossilta kirjallinen kysymys 4H-yhdistysten valtionavun myöntämisperusteista
21.10.2015Väärin sammutettu
02.10.2015Markun uutiskirje 12/2015: Talouden sopeutusta ja kilpailukykyä
29.09.2015Sipilä johtaa Suomea
22.09.2015Puhe KYS:n Kaarisairaalan avajaisissa
10.09.2015Markun uutiskirje 11/2015: Talouden talvisota
06.07.2015Markku Rossin puhe Etyjin yleiskokouksessa: Uutta liennytystä
24.06.2015Opening Session: WHO European Healthy Cities Conference
18.06.2015Markun uutiskirje 10/2015 - Hyvää juhannusta!
27.05.2015Markku Rossin kannanotto: Teiden kunnostus alkaa!
21.05.2015Kevama Oy:n 50-vuotisjuhlan juhlapuhe
13.05.2015Puhe Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntakokouksessa
24.04.2015 19:00Markku Rossin kaupungin tervehdyspuhe Suomen ortodoksisen kirkkomuseon avajaisissa
23.04.2015Aleksi Eskelinen jatkaa kansanedustaja Markku Rossin avustajana

Näytä lisää »