Maanpuolustusjuhlan juhlapuhe Suonenjoella Karjalan lennoston vala- ja vakuutustilaisuudessa

13.08.2016


Karjalan lennoston vala- ja vakuutustilaisuus Suonenjoella 13.8.2016

Maanpuolustusjuhla, Suonenjoen Yhtenäiskoulun sali, klo 13.30

Juhlapuhe, kansanedustaja Markku Rossi

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa Karjalan lennoston komentaja, hyvät maanpuolustusjuhlan osanottajat!

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on politiikan laji, jossa tulee vaalia historian tuntemusta, pitkää ja kestävää linjaa sekä perustavanlaatuisten kivijalkojen ja syy-seuraus –suhteiden ymmärtämistä. Tässä lajissa kannattaa unohtaa nopeasti vaihtuvat suhdanteet ja muotioikut, mikä on helppoa sanoa täällä syntymäkotikaupungissani, jossa Suonenjoessa kulki vuonna 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauhan raja peräti 272 vuotta aina Täyssinän rauhaan saakka. Tästä on muistuttamassa Kruunusillan kupeessa lähellä Osuuskunta Maitomaan meijeriä oleva muistomerkki. Täällä Suonenjoella on myös viime sotien arvokkaana kunnioituksena perustettu kirkon viereen Veteraanipuisto, jossa on sekä Rukous isänmaan puolesta Suojeluskuntalainen ja Lotta –patsas että Lotta-tyttö ja sotilaspoika –patsas.

 

Kunniakkaan ja sotilaalliselta suorituskyvyltään erittäin vahvan Karjalan lennoston ja Suonenjoen kaupungin maanpuolustusjuhlaa vietetään näin ollen historiallisestikin katsottuna merkittävällä maaperällä. Täällä mansikkakaupungissa kuin koko Suomessa on terveen maanpuolustuksen kuin isänmaallisuuden arvot olleet aina kohdallaan.

 

Arvoisat maanpuolustusjuhlan osallistujat!

 

Ei ole kauankaan siitä, kun laajasti ajateltiin sotien ja konfliktien olevan ohi Euroopassa. Meille kasvoi kylmän sodan jälkeinen sukupolvi, joka sai elää pitkään seesteistä vaihetta elinympäristömme historiassa. Neuvostoliitto ja Berliinin muuri kaatuivat, itäblokin maat demokratisoituivat, Balkanin maat ja Turkki kulkivat kohti EU-jäsenyyttä ja talous kasvoi pitkän ajanjakson. Tällöin perinteisiä puolustusvoimia laajoine miesjoukkoineen pidettiin monissa maissa vanhanaikaisen tarpeettomina ja suunta oli kohti kriisinhallintaan erikoistuneita palkka-armeijoita – Ruotsi tästä hyvänä esimerkkinä.

 

Viime ajat ja vuodet ovat olleet päinvastaisen kehityksen suuntaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan seuraajilla on ollut tapahtumarikkaita vuosia. Venäjä hakee voimakeinoin takaisin suurvalta-asemaa, Euroopassa soditaan ja demokratiakehitys ottaa takapakkia esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa, Turkki on siirtymässä autoritääriseen hallintoon polkien sananvapautta, oikeusvaltioperiaatteita ja ihmisoikeuksia, puolustusmahti Britannia irtoaa EU:sta, pakolaiskriisi koettelee eurooppalaista solidaarisuutta, talouskriisi lisää osattomuutta ja vastakkainasettelua yhteiskuntien sisällä ja terrori-iskut lietsovat pelkoa ja vihaa. Nyt myös Ruotsi kelaa taaksepäin rakentaen uudestaan erityisesti maavoimiensa puolustuskykyä.

 

Kun edellisiin lisää muun muassa ilmastonmuutoksen, hybridisodankäynnin ja kyberturvallisuuteen liittyviä uhkia, huutaa aika viisasta ja harkitsevaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Keskinäisyysriippuvaisuuksien maailmassa Suomi ei ole eikä tule olemaan irrallinen saareke, vaan kaikki aiemmin luetellut esimerkit vaikuttavat meihinkin vääjäämättä. Vaikka maamme linjan perusta nojaa perinteisiin pilareihin, tulee meillä olla myös kykyä nähdä maailman muutos ja reagoida oikealla tavalla.

 

Hyvät isänmaan ystävät!

 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojaa perustuslakiin kirjattuihin arvoihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin edistää niitä. Yhteiset arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on tärkeä osa uskottavaa ja menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Keskeistä on, että eri tahojen toimintaa sääntelevät kansainvälinen oikeus ja sille rakentuvat yhteisesti sovitut säännöt, oikeudet ja velvollisuudet. Viime kädessä kyseessä on Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen.

 

On myönnettävä, että kansainvälinen ympäristö ja turvallisuustilanne ovat heikentyneet viime vuosina. Kehitys Suomen tavoitteiden näkökulmasta on ollut negatiivista. Muutokset ovat usein ennustamattomia ja voivat tapahtua hyvin nopeasti.

 

Valtiot, eri toimijat ja ongelmat kietoutuvat entistä tiiviimmin toisiinsa. Muuttoliikkeet, nälänhätä, köyhyys, työttömyys, konfliktit, hajoavat valtiot, epidemiat, autoritaariset hallinnot, ihmisoikeuksien ja sanavapauden polkeminen ovat kaikki esimerkkejä toisiinsa liittyvistä ongelmista. Yhteiskunnat polarisoituvat, joka lisää sisäisen turvallisuuden riskejä. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat entistä enemmän yhtä.

 

Turvallisuuteemme vaikuttavat myös järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi, laiton maahantulo ja verkkorikollisuus. Viime vuosina käsite hybridisodankäynti on tullut tutuksi. Se on suunnitelmallista toimintaa, joka sisältää niin sotilaallisia keinoja, taloudellisia tai yhteiskunnan perusteisiin kuten energiaan liittyviä painostuskeinoja, informaatio-operaatioita ja sosiaalisen median hyödyntämistä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteiskunnan epävakauden lisääminen, vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen ja politiikan suuntaan. Hajota ja hallitse –strategia tuntuu olevan edelleen voimissaan kansainvälisessä politiikassa.

 

Arvoisat kuulijat!

 

Monimuotoistuneesta sodankäynnistä, kuten kyberhyökkäyksistä ja informaatiovaikuttamisesta löytyy tuoreitakin esimerkkejä. Yhdysvaltojen demokraattisen puolueen tietovuoto on jäljitetty luotettavasti Venäjälle. Valtiot luonnollisesti kiistävät toisten sisäpolitiikkaan sekaantumiseen, mutta puolivaltiolliset tai valtioiden tukemat ryhmät ja toimijat voivat hyvinkin olla osallisia erilaisissa vaikuttamisoperaatioissa.

 

Suurvallat kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina panostavat merkittävästi kybersodankäyntiin. Tuoreessa muistissa ovat esimerkiksi paljastukset Yhdysvaltojen harjoittamasta länsiliittolaisten vakoilusta ja Venäjän trollitehtaat. Kiina tunnetaan runsaasta teollisuusvakoilusta. Suomi ei ole tässäkään suhteessa lintukoto. On tiedossa, että venäläiset trollitehtaat operoivat myös meidän maaperällä. Mahdollisuuksia propagandaan, vastakkainasettelun lietsontaan ja epävakauden lisäämiseen näytetään käytettävän maailmanpolitiikassa varsin estotta.

 

Viimeaikainen kehitys ja yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat mahdollistaneet epävakauden lisääntymisen ja informaatiovaikuttamisen. Työttömyys, hallitsematon maahanmuutto, rasismi, eriarvoistuminen ja osattomuus luovat vaarallista maaperää turvallisuuden heikkenemiselle ja vastakkainasettelujen kärjistymiselle. Kun katkeruutta ja vihamielisyyttä kanavoidaan ulkomaalaisia, vähemmistöjä tai tiedemaailmaa kohtaan, ollaan vaarallisella tiellä.

 

Isänmaallisuutta ei ole vihan ja ennakkoluulojen lietsominen tai rasismi. Suomen kansalliset tunnukset, kuten Suomen vaakuna, ei kuulu näiden toimintatapojen alle. Suomalainen yhteiskunta nojaa perustuslakiin, jakamattomaan ihmisarvoon, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen.

 

Viime aikoina on puhuttu tiedon jälkeisestä ajasta ja tiedon jälkeisestä politiikasta. Niin paljon vääriä tietoja tai suoranaisia valheita levitetään sosiaalisessa mediassa, netissä ja puheissa – aina Britannian EU-kansanäänestystä ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleja myöten. Pahimmillaan jopa demokratian perusedellytykset ovat uhattuina.

 

Miten sitten vastaamme informaatiosodankäynnin ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistymisen uhkiin? Paras keino on hyvinvointivaltion puolustaminen ja kehittäminen: talouskasvu, työ, heikoimmista huolen pitäminen, itsensä kehittämisen mahdollistaminen ja vapaan median turvaaminen. Laaja yleissivistys, oikeanlainen kriittisyys ja medialukutaito sekä suvaitsevaisuus torjuvat tehokkaimmin epävakautta ja luovat eheyttä.

 

Tässä suhteessa – näin koulujen uuden lukuvuoden alkamisen kynnyksellä – tiedot osaamisen erojen kasvusta, koulutuksen periytyvyydestä sekä heikkenevistä luku-, kirjoitus- ja matematiikan taidoista ovat huolestuttavia kehityssuuntia. Nyky-Suomessa on käytännössä lukutaidottomia nuoria, joiden yhteiskunnallinen osallisuus ja mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ovat erittäin heikot. Erityisesti poikien tulokset heikkenevät suhteessa tyttöihin.

 

Tähän puuttuminen ja suunnan kääntäminen on yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä tehtäviä yhdessä talouden ja työllisyyden kasvun kanssa. Vastuu on erityisesti peruskoululla, mutta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta myös puolustusvoimien kannattaisi miettiä mitä se voi tehdä yhteiskunnallisten perustaitojen takaamiseksi.

 

Hyvät naiset ja miehet!

 

Merkittävimpiä Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavia seikkoja on Venäjän strateginen tavoite palauttaa suurvalta-asema ja tasapaino Yhdysvaltain kanssa. Venäjä on toiminnallaan viimeisen kymmenen vuoden aikana kyseenalaistanut kylmän sodan jälkeisen eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen sisällön. Voimapolitiikan paluu, sotilaallisen kyvyn kasvu ja aktivoituminen sekä sisäinen epädemokraattinen kehitys haastaa eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän perusteet ja luo epävakautta myös Suomen toimintaympäristöön.

 

Krimin valtaus ja Itä-Ukrainan sota ovat synnyttäneet negatiivisen kierteen, jonka seurauksena Euroopassa ja Itämeren alueella turvallisuustilanne on heikentynyt ja jännite kasvanut. Venäjä on osoittanut voivansa käyttää monenlaista keinovalikoimaa mukaan lukien sotilaalliset toimet. Tuoreessa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, ettei sotilaallista voimankäyttöä tai sillä uhkaamista Suomea vastaan voida sulkea pois.

 

Geopolitiikka on vahvasti mukana ohjaamassa kansainvälisiä suhteita. Suurvaltapolitiikan keskiössä olevat jännitteitä synnyttävät voimatekijät ovat ympärillämme: asemamme idän ja lännen välissä, Itämeren strateginen rooli kuljetuksissa, Venäjän kasvava aseellinen voima ja Naton sekä Yhdysvaltojen aktivoituminen. Valitettavasti Venäjän ja lännen välit ovat hyvin tulehtuneet. Venäjä on hakenut etupiirijakoon perustuvaa turvallisuusrakennetta ja hylännyt monin osin yhteistyöhön perustuvaa turvallisuusjärjestystä. Lännen ohjuskilpihankkeet ovat lisänneet vastakkainasettelua ja asevarustelua. Vaarana on yhä syvenevä nokittamisen kierre. Venäjän talouden uusiutumattomuus ja sisäisen epävakauden tukahduttaminen luovat lisää riskejä tulevaisuuteen.

 

Herkässä tilanteessa sekä lännen ja Venäjän välien ollessa tulehtuneina on Suomella paikka harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa ja diplomatiaa edistäen samalla kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja. Lähialueen turvallisuuspoliittisen vakauden ja ennakoitavuuden edistäminen ja sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisy tulee olla Suomen tärkeimpiä tavoitteita. Aktiivinen toiminta EU:ssa, YK:ssa, ETYJ:ssä ja muissa kansainvälisissä järjestöissä on tässä suhteessa arvokasta yhteistyön ja vuoropuhelun edistämistä. Samalla Suomen tulee kuitenkin myös ylläpitää suoria yhteyksiä ja kahdenvälisiä suhteita. Suomen Venäjän suhteita tulee vaalia kaikissa olosuhteissa, siksi on annettava tuki myös tasavallan presidentti Niinistön aloitteellisuudelle ja vuoropuhelun edistämiselle muun muassa transpondereiden saamiseksi kaikkiin Itämeren alueella lentäviin lentokoneisiin.

 

Arvoisat kuulijat!

 

Samaan aikaan kun Suomi toimii aktiivisesti ulkopolitiikassa, on meidän pidettävä omat asiamme kunnossa. Taloudellinen itsellisyys ja kestävyys, yhteiskunnan eheys, turvallisuusympäristöön suhteutettu kansallinen uskottava puolustuskyky ja viisas yhteinen ulkopolitiikka ovat turvallisuutemme kivijalat. Tätä tukevat EU arvo- ja turvallisuusyhteisönä, puolustusyhteistyö Ruotsin ja Naton kanssa sekä yhteiskunnan kriisinsietokyvyn vahvistaminen.

 

Suomen puolustuksen perustana ovat yleinen asevelvollisuus, ajantasainen varustus, sujuva viranomaisyhteistyö, luotettava päätöksenteko ja vahva maanpuolustustahto. Vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä tulee olemaan jatkossakin merkittävä rooli maanpuolustustahdon ja puolustuskyvyn ylläpitämisessä. Nuorten ja varusmiespalvelustaan käyvien myönteiset asenteet myös sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistumisesta luovat erittäin merkittävän perustan tälle kaikelle.

 

Keskeinen osa-alue turvallisuutta ja puolustusta on huoltovarmuus, joka nojaa eurooppalaiseen yhteistyöhön ja integraatioon. Kansallinen omavaraisuus on kuitenkin tärkein henkivakuutus ja se on turvattava elintärkeillä alueilla kuten elintarvike-, vesi- ja energiahuollossa sekä logistiikassa.

 

Keskeinen periaate maamme puolustusdoktriinia on se, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Suomi kuitenkin ylläpitää sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa Suomen tulee aina säilyttää itsenäinen päätösvalta ja tehdä ratkaisut omien etujen ja kansalaisten turvallisuuden mukaan. Kaikissa tilanteissa, liittoutumattomana tai liittoutuneena, tulee huolehtia oman itsenäisen puolustuksen uskottavuudesta. Tämä edellyttää armeijan toimintakyvyn turvaamiseksi riittäviä taloudellisia resursseja aina reserviläisten kertausharjoituksia myöten.

 

Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus tukevat Pohjolan ja Itämeren turvallisuuspoliittista vakautta sekä geopoliittista tasapainoa. Venäjän ei tarvitse pelätä, että Suomea käytettäisiin sitä kohtaan suunnattuihin vihollisuuksiin. Realismi ja valtioiden välisen luottamuksen rakentaminen ovat tässä oikeat lähtökohdat.

 

Sotilaallinen liittoutuminenkin tulee säilyttää mahdollisena, jos kansa ja valtiojohto siihen ratkaisuun joskus päätyvät. Lähitulevaisuudessa kahdenvälisen puolustusyhteistyön lisääminen ja kehittäminen Ruotsin kanssa on kuitenkin järkevin toimintalinja. Suomen ja Ruotsin sotilaallisen maanpuolustuksen vahvistaminen korottaa mahdollisten hyökkäysten kynnystä ja lujittaa alueellista vakautta.

 

Pienen kansakunnan turvallisuus syntyy taidosta ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää siinä oma paikkansa ja politiikkansa.

 

 

Arvoisa maanpuolustusjuhlan juhlaväki!

 

Armeija on ollut jo pitkään Suomen suurin hiihto- ja urheilukoulu. Yksi maailman muutoksista on vyörynyt tänä kesänä päälle hyökyaallon lailla. On mielenkiintoista nähdä, miten älypuhelinten Pokémon-jahti vaikuttaa nuoriin – ainakin toistaisesti tiedot ja havainnot kävelevistä, juoksevista ja pyöräilevistä nuorista ovat olleet hyvin myönteisiä kansanterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Teknologia ja oivaltava peli teki sen, mitä lukemattomat tahot ja hankkeet ovat yrittäneet tehdä sohvia kuluttaville teineille vuosikymmenten ajan.

 

Suomi on hieno maa, jota kannattaa puolustaa ja jonka arvoja vaalia. Isänmaamme itsenäisyys ja vapaus eivät ole tulleet tyhjästä. Kalleimmat uhrit on nähtävissä paikkakunnittain sankarivainajien lehdoissa – täällä Suonenjoella sankarihaudoissa nukkuu 287 sankarivainajaa, mukaan lukien yksi Lotta. Sotien kärsimyksiä ovat kantaneet mukanaan läpi elämänsä sotainvalidit, veteraanit, evakot ja kaikki kansalaiset.

 

Siksi myös sotilasvala- ja vakuutustilaisuudet sekä niihin liittyvät maanpuolustusjuhlat ovat osa suomalaisuutta ja tervettä isänmaallisuutta – historia tuntien ja tulevaisuuteen luottavasti katsoen.

 

Hyvät naiset ja miehet!

 

Ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden yhtenä tavoitteena on aikaansaada kestävä ratkaisu kaikkien sotaveteraanien tarpeiden kunniakkaasta hoitamisesta. Tätä valmistelutyötä tehdään parhaillaan yhdessä veteraanijärjestöjen, sosiaali- ja terveysministeriön ja maan hallituksen kanssa.

 

100-vuotiasta Suomea juhlitaan teemalla Yhdessä. Meistä jokaista tarvitaan rakentamaan Suomea ja me kaikki olemme arvokas osa isänmaatamme. Yhtenäinen kansakunta kestää aina paremmin niin rauhan ajan ponnistukset kuin myös mahdolliset sodan ajan koettelemukset.

 

Kiittäen menneitä sukupolvia ja nykyisiä kannustaen, voimme luottaa Suomen ja suomalaisten pärjäävän myös kansallisen itsenäisyytemme toisen vuosisadan saatossa.
11.04.2019Lämmin kiitos!
01.03.2019Rossin läksiäispuhe Etyjissä: Pitää vain jaksaa neuvotella
12.02.2019Oikeuskanslerilta moitteet sisäministerille - kansanedustaja Rossi: Mykkäsen on otettava Kriisinhallintakeskuksen siirto uuteen valmisteluun
08.02.2019Uusi aluepolitiikka
01.02.2019Infra Oy etenee
13.12.2018Liikennepolitiikkaan saadaan nyt pitkäjänteisyyttä - lisärahoitus on välttämätöntä
05.12.2018Keskustan edustajat ovat tyytyväisiä eduskunnan jakovaran likkennehankkeisiin
07.11.2018Metsä on turvamme
23.10.2018Ulkolainen rekkaliikenne vihdoinkin maksamaan Suomen tiestön käytöstä
19.10.2018Uutiskirje: Irtisanomislain muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyä
17.10.2018Puhe eduskunnassa Kriisinhallintakeskuksen siirtoasiassa
28.09.2018Rossi esittää valtion rahoitusta Nilsiän reitille, Konnekoskelle, Rautalammin museolle sekä Kuopio tanssii ja soi -festivaalin juhlavuodelle
26.09.2018ETA-maiden ulkopuolisten kiinteistöjen hankintaa on käsitelty eduskunnassa - esitykset eivät kuitenkaan edenneet
29.08.2018Liikenneturvallisuuspaketti tuo täsmäkorjauksia - budjetti ei paikkaa infran rahoitustarvetta
04.06.2018Markku Rossi ei asetu ehdolle eduskuntaan
23.05.2018Some-aikakauden infokratiaa
21.05.2018Puhe johtajaylilääkäri Jorma Penttisen eläkejuhlasymposiumissa
01.05.2018Aatteet ja arvot edellä - kansanedustaja Markku Rossi Keskustan vihreässä vapussa 2018
27.04.2018Markku Rossi kansallisen veteraanipäivän Kuopion kaupungin tervehdyksessä
12.04.2018Kansanedustaja Rossin kysymys Kriisinhallintakeskuksen siirtämisestä kyselytunnilla sisäministeri Mykkäselle
12.04.2018Vastine sisäministeri Mykkäselle: Kriisinhallintakeskuksen siirrolle ei perusteita
06.04.2018Kansanedustaja Markku Rossi: Kriisinhallintakeskuksen siirto Kuopiosta on törkeä keskittämispäätös
28.02.2018Keskustan Rossi ja Vehkaperä parlamentaarisen väylätyöryhmän raportista: Askeleita oikeaan suuntaan
24.01.2018Työ näkyy!
13.12.2017Keskustan kansanedustajat: eduskunnalta tärkeät panostukset terveyden edistämiseen ja liikenneturvallisuuteen
12.12.2017Kuopioon 1,7 miljoonan euron infrasatsaus
05.12.2017Hyvää itsenäisyyden juhlapäivää!
30.11.2017Veteraanien palvelut on turvattu
09.11.2017Keskustan Rossi paheksuu VM:n virvoitusjuomaverolinjaa
18.10.2017Keskustan kansanedustajat peräävät virvoitusjuomaveroon tolkkua
06.10.2017Keskustan Rossi esittää rahoitusta karjalan kielelle ja kulttuurille
04.10.2017Infra kärjessä
15.09.2017Markun uutiskirje: Työllisyyden ja turvallisuuden budjetti
31.08.2017Rossi: Suomen Neurokeskus sai perustamisrahoituksen
19.07.2017Kymmenen faktaa Fimeasta
05.07.2017Kansanedustaja Markku Rossin puhe terrorismista Etyjin kokouksessa Minskissä
22.06.2017Markun uutiskirje: Sipilä johti hallituskriisin onnistuneesti
09.06.2017Markun uutiskirje: Kriisinhallintakeskuksen paikka on Kuopiossa - Postilaki turvaa postinjakelun koko maassa
08.06.2017Savo-Karjalan kansanedustajien kannanotto Kriisinhallintakeskuksesta
08.06.2017Kannanotto: Keskustan pohjoissavolaiset kansanedustajat: Kriisinhallintakeskus pidettävä Kuopiossa
24.05.2017Markun uutiskirje: Fimea ei ole kauppatavaraa
06.05.2017Kuopion Kuorma-autoilijat ry:n 70-vuotisjuhlan tervehdyspuhe
01.05.2017Markku Rossi Keskustan Vihreässä vapussa Kuopiossa ja Suonenjoella: Työllisyys on kärjessä
27.04.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdys Veteraanipäivän juhlassa
26.04.2017Markun uutiskirje: puoliväliriihessa sovittiin turvallisuudesta, työllisyydestä ja huolenpidosta
25.04.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdys Sotilaspoikien Perinnekilta ry 25-vuotisjuhlassa
13.04.2017Markun uutiskirje: Kiitos luottamuksesta - iloista pääsiäistä!
08.04.2017Markun uutiskirje: Nyt äänestämään!
30.03.2017Markun uutiskirje: ehdolla kuntavaaleissa - yhdessä eteenpäin!
29.03.2017Itä-Suomeen on saatava lisää korjauspanostusta
01.03.2017Tervetuloa Markun kahveille 6.3. klo 10-13 Keskustan piiritoimistolle!
17.02.2017Markku Rossi osallistuu avioliittolain äänestyksiin
06.02.2017Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Rossin avauspuheenvuoro Kuopion kaupunginvaltuustossa 2017
25.01.2017Markku Rossi: Kuopion kaupungin tervehdyspuhe maaseutugaala 2017
18.01.2017Fimea pysyköön yhä Kuopiossa
13.01.2017Kansanedustaja Markku Rossi sairaus- ja kuntoutuslomalle
21.12.2016Markun uutiskirje: Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2017!
14.12.2016Tukea savolaiselle kulttuurille
14.12.2016Eduskunta elvyttää
07.12.2016Kolumni: Suomi nousee vakaasti
05.12.2016Markun uutiskirje: Maaseudun postinjakelu turvataan, hiilenmusta politiikka loppuu
18.11.2016Puhe Kuopion kaupungin vuosipäivän 2016 vastaanotolla
07.11.2016Markku Rossi: Postin kanto turvataan myös maaseudulla
28.10.2016Markun uutiskirje 6/2016: Postilaki uudistuu ja väärää propagandaa
26.10.2016Rossin keskustelualoite: 10 senttiä lisää maitolitraan
24.10.2016Markku Rossin avauspuhe Kuopion Mielenterveyspäivillä
22.10.2016Kuopion kaupungin tervehdys Suomen Ladun liittokokoukseen
21.10.2016Keskustan Rossi: Doping on kitkettävä kansainvälisestä urheilusta
13.08.2016Maanpuolustusjuhlan juhlapuhe Suonenjoella Karjalan lennoston vala- ja vakuutustilaisuudessa
17.06.2016Tour de Sky kaupungin vastaanoton puhe
15.06.2016Kuopio tanssii ja soi 2016 avajaispuhe
08.06.2016Kolumni: Suomi nousee
27.05.2016Pelastusopiston valmistujaisjuhlan juhlapuhe
01.05.2016Markku Rossi vappuna: Suomen uudistamista on jatkettava
18.04.2016Valtionyhtiö mahdollistaisi isot työllistävät liikennehankkeet
06.04.2016Keskustan Rossi: Hallituksen infrapolitiikka on menestys
03.03.2016Markku Rossi 60 vuotta - Tervetuloa juhlimaan!
17.02.2016Fimea pysyy Kuopiossa
13.02.2016Markku Rossin puhe Suomen Sahayrittäjät ry:n 70-vuotisjuhlassa
05.02.2016Keskustan Rossi iloitsee Jännevirran sillan rahoituksesta
29.01.2016Markku Rossin puhe Pohjois-Savon Maanpuolustusyhdistyksen 50-vuotisjuhlassa
21.12.2015Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta
10.12.2015Markun uutiskirje 14/2015: valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö valmis - lisäyksiä 40 milj. euroa
06.12.2015Markku Rossin tervehdys Kuopion kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa
24.11.2015Ryhmäpuhe julkisen talouden suunnitelman selonteosta
20.11.2015Markun uutiskirje 13/2015: sote- ja aluehallintoratkaisu syntyi
23.10.2015Keskustan Rossilta kirjallinen kysymys 4H-yhdistysten valtionavun myöntämisperusteista
21.10.2015Väärin sammutettu
02.10.2015Markun uutiskirje 12/2015: Talouden sopeutusta ja kilpailukykyä
29.09.2015Sipilä johtaa Suomea
22.09.2015Puhe KYS:n Kaarisairaalan avajaisissa
10.09.2015Markun uutiskirje 11/2015: Talouden talvisota
06.07.2015Markku Rossin puhe Etyjin yleiskokouksessa: Uutta liennytystä
24.06.2015Opening Session: WHO European Healthy Cities Conference
18.06.2015Markun uutiskirje 10/2015 - Hyvää juhannusta!
27.05.2015Markku Rossin kannanotto: Teiden kunnostus alkaa!
21.05.2015Kevama Oy:n 50-vuotisjuhlan juhlapuhe
13.05.2015Puhe Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntakokouksessa
24.04.2015 19:00Markku Rossin kaupungin tervehdyspuhe Suomen ortodoksisen kirkkomuseon avajaisissa
23.04.2015Aleksi Eskelinen jatkaa kansanedustaja Markku Rossin avustajana

Näytä lisää »